Kooditonta elämää

Aiemmin, kun aloittelin Sims 2 pelaamista, tiesin että tähän oli paljon koodeja käytettäväksi. Siihen aikaan simeillä pelaaminen oli täysin erilaista kuin nyt. Simeillä oli kauhean huono ja köyhä sisustus, yleensä heiltä puuttui jotain hyvin tärkeää. Heillä oli yleensä tyyliin jääkaappi, vessa, suihku, kirjahylly ja sänky. Kirjahylly kuului tärkeimpiin taitojen oppimisvälineisiin, koska uudet simit aina ryhtyivät alkajaisiksi opettelemaan ruoanlaittotaitoja, kun muuttivat taloonsa. Olisi ollut ihanaa, jos olisi voinut sisustaa simien kodin mielensä mukaan. Sellaiseksi, kuin simi itse oli. Jos se oli gootti, niin olisi ollut kivaa sisustaa esim. punamustaksi, mutta kaikilla simeillä oli vaan esim. vihreät ja beiget sisustukset, eli ne kaikki halvimmat huonekalut yleensä. Taloissa ei yleensä myöskään ollut kuin seinät, muttei tapettia eikä lattiaa. Taloissa oli vaan se tarpeellisin, eikä yhtään ylimääräistä. Vasta jos olin pelannut simillä paljon ja se oli menestynyt urallaan, niin silloin sain sisustettua kodin.

Simit yleensä myös voivottelivat masennustaan, nälkäänsä yms. ja nukahtelivat minne sattuivat. Rahapuut olivat myös kovassa käytössä. Yritin kovasti toteuttaa simien toiveita, jotta saisin kerättyä enemmän rahapuita ja yritin kerätä puun rahat ennen kuin joku vieraista kerkeäisi ne varastaa!

Yksi lempisimeistäni oli saanut pojan rakastettunsa kanssa. Mutta koska lapsen isä ei asunut heidän kanssaan, lapsen sukupuussa ei ollut mainintaa kyseisestä isästä eikä lapsi näin ollen tunnistanut miestä isäkseen. Halusin, että simit etenisivät hitaasti suhteessaan, mutta halusin silti, että simini saisi lisää lapsia. Mutta hän ei tullut enää raskaaksi ja ihmettelin, että mistä se voisi johtua. Huomasin, että simi vanhentuisi kolmen päivän päästä. Sain myös tietää, että vain vihreän ihmeliemen avulla hän pysyisi nuorena. Tuli kiire toteuttaa naisen toiveita. Se tuntui jo moraalisestikin ihan väärältä. Hänen piti pelehtiä ainakin 10 simin kanssa ja hahmotkin meinasivat loppua kesken.

Kaikessa hässäkässä ja köyhyydessä hänen poikansa valitti nälkää ja sosiaaliviranomainen haki hänet pois. Annoin heidän viedä lapsen enkä peruuttanut sitä poistumalla tallentamatta tontilta ja palaamalla sinne uudestaan, koska olin pelannut niin kauan ja ahkerasti tallentamatta, etten voinut heittää sitä kaikkea hukkaan. Ehdin kuitenkin juuri ajoissa toteuttaa simin toiveet ja näin hän sai lisäaikaa pysyäkseen aikuisena ja hän sai vielä neljä lasta tämän jälkeen. Toinen perhe adoptoi pojan, mutta hänen sukupuussaan hänen vanhempansa eivät ole alkuperäiset, vaan uuden perheen vanhemmat. Todella outoa.

En siis todellakaan kaipaa tätä simien kooditonta elämää, joka vie heidät moraalisesti täysin rappiolle ja he joutuvat näkemään nälkää jne.